Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Päivitetty:

07.01.2018 blogi - Kyseenalaistan PEVISAn järkevyyden
26.12.2017 blogi - Mudi tietokannasta poimittua tietoa
17.11.2017 blogi - Oikaisu Mudien FB-palstan tietoihin
07.11.2017 blogi -  Mudi World meting
23.10.2017 blogi  - Kysymyksiä rotujärjestön toimintatavoista?
15.10.2017 Blogi  - Kannattaako kasvattaa?
08.03.2017 Blogi  - PEVISA pois
03.03.2017 Koirat - näyttelyarvosteluja 

22.01.2017 Ajankohtaista


20.12.2016 Blogi
19.12,2016 Joulun toivotus
13.12.2016 Ajankohtaista
21.11.2016 Sivusto avattu

 

 

 

 

 

 

 

x

Syy ja seuraukset  -  Miksi unkarilaisilla paimenkoiraroduilla on PEVISA ja mikä on sen vaikutus rotujemme kasvatukseen Suomessa?

 



Onko missään vaiheessa analysoitu tietoa roduistamme, jota on kerätty PEVISA:n avulla vuodesta 1995 alkaen?

Mitä nämä määräykset ja säännöt vaikuttavat rotuihimme ja niiden kasvatukseen?

Useimmat ihmiset ja rotujärjestön toimijat kuvittelevat että ”mitä tiukemmat säännöt roduillamme on, sitä terveempiä pentuja ja koiria saamme”.   Mitään perusteluja PEVISA –määräysten tarpeellisuudesta ei esitetä jäsenistölle, kun rotujemme JTO:t päivitetään.

Ei nähdä näiden määräysten rajoituksia, jotka pienentävät jalostuspopulaation käyttöä, ja näin lisäävät ongelmia roduissamme ja niiden kasvatuksessa.  Rajoittavat vapaaehtoista harrastusta ja lisäävät kustannuksia, joita myös koirankasvatuksessa on. 

PEVISA aiheuttaa myös tiukan kontrollin ja jäykkyyden, mistään ei voida joustaa.  PEVISA on rotujärjestössämme vallankäytön väline, koska jokaisesta pienestäkin puutoksesta tai poikkeamasta tulee hankkia lupa ja lausunto, ja luvan ja lausunnon antamiseen rotujärjestössämme vaikuttavat päättäjien henkilökohtaiset antipatiat ja sympatiat, ei rodun etu.

Rotujamme kasvattaa tällä hetkellä alle 20 kasvattajaa, kun jätetään yhden – kahden pentueen teettäjät ja kasvatusta kokeilleet henkilöt, laskelman ulkopuolelle, samoin ne, jotka eivät ole enää vuosiin kasvattaneet.

Komondorilla ja kuvaszilla ei ole kasvattajia.  Pulilla on 1 – 2 kasvattajaa, mudilla 6-7 ja pumilla kymmenkunta,  joilla ehkä on suunnitelmia kasvattaa rotua pitkäjänteisemmin. 
Tiedot on tarkistettu KoiraNet -järjestelmästä. 
Mikä tilanne on muutaman vuoden kuluttua, kun rotujamme pidempään kasvattaneista osa jättää kasvatustyön?

Näitä kasvattajia varten pidetään tiukkaa PEVISAa  kun halutaan tietää millaiset lonkat, polvet ja silmät, rotumme jalostuskoirilla on.  Muut harrastajat tutkituttavat koiransa vapaaehtoisesti.
Miksi ei kasvattajienkin koiria voida tutkia vapaaehtoiselta pohjalta?

Tiedämme, että roduissamme ei ole mitään suuria terveydellisiä ongelmia, jota varten PEVISA on luotu, vaan rotujärjestömme on käyttänyt tätä mahdollisuutta vain pönkittääkseen valtaansa ja kerätäkseen tietoa PEVISAan liitetyistä, mahdollisista koiriemme vioista.

Kasvattajilta puuttuvat riittävät vaikutusmahdollisuudet rotujemme kasvatuksessa.  Ulkopuoliset,  ”kasvatuksesta kaiken tietävät”, kateelliset, innokkaat, fanaattiset ihmiset sanelevat, mitä kasvattajat saavat tehdä.  Miksi nämä päättäjät eivät kasvata itse?

Kaikki eivät suinkaan hyväksy ja halua että henkilöt, jotka eivät itse kasvata, sanelevat ja määräävät mitä kasvattajat saavat tehdä ja toimia, ottamatta mitään vastuuta näistä päätöksistään.  Kasvattajat jättävät rotumme, vaihtavat toisiin rotuihin, kasvattavat rekisteröimättömiä pentueita tai ovat kasvattamatta lainkaan.

Vastuu kasvatuksen tuloksesta jää kasvattajille, nämä rotujärjestössä asioista päättävät, eivät kanna mitään vastuuta päätöksiensä vaikutuksesta kasvatukseen ja rotuihimme.
Kennelliiton kasvattajasitoumus, kauppa- ja sijoitussopimukset, velvoittavat kasvattajan kuitenkin korvausvastuun nojalla, tutkituttamaan jalostuskoiransa ja käyttämään vain terveitä koiria. Siinä mielessä PEVISA on roduillamme tarpeeton.

Rotujärjestömme ei ole halunnut tukea kasvatusta eikä kannustanut mitenkään kasvattajia, vaan antanut toimillaan, kontrollillaan ja määräyksillään selkeän viestin että kasvattajia tulee vahtia, koska he eivät osaa ja pysty kasvattamaan oikein ja ovat epäluotettavia, jonka vuoksi PEVISA on roduillemme välttämätön.

Kasvattajia pidetään rotujemme ja harrastajien vihollisia, osaamattomina, jotka tuhoavat rodut, mikäli näitä sääntöjä ei ole.  
Fanaattisuus ja halu määrätä mitä kasvattajat saavat tehdä ja toimia. pilaa koko harrastuksemme.
Kaikki kasvattajat eivät todellakaan halua toimia rotujärjestön sanelupolitiikalla ja pakkokeinoin.

Tällainen ei ole tasa-arvoista harrastamista vaan kasvattajien alistamista ja nöyryyttämistä.
Ilman kasvattajia ja kasvatustyötä ei rotujärjestö ole edes tarpeellinen.

Eikö olisi aika muuttaa asennetta ja hakea enemmänkin yhteistyötä rotujemme kasvatuksessa.

Todellinen ongelma roduillemme on tuntematon jalostusmateriaali.  Jatkuvasti haetaan ja tuotetaan tuntemattomasti polveutuvia tutkimattomia koiria ja käytetään niitä kasvatuksessa, tietämättä mitä ominaisuuksia ne tuovat rotuihimme.  Sitä ei koeta uhkaksi.
Tutkimattomat ja tuntematonta perimää omaavat koirat tuovat kuitenkin suuremman riskin ja tekevät tyhjäksi työmme, kun yritetään seurata tutkittujen koirien avulla koiriemme terveyttä ja perimää.

Ehkä rotujemme tulevaisuus onkin tuontikoirien varassa, koska niitä on helppoa ja edullista hakea ja välittää tänne.  Silloin rotujärjestöllä ei ole ongelmia rotujemme kasvatuksen ja tyytymättömien kasvattajien kanssa.

Eikö nyt olisi aika siirtää PEVISA määräykset historiaan ja yrittää elvyttää rotujemme kasvatustyötä vapaammalla ja joustavammalla toiminnalla, ennen kun näiden kolmen unkarilaisen paimenkoirarodun kasvatustyö hiipuu Suomesta kokonaan.